sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Ruusun juhannus















aaton poutaisesta keskipäivästä
sateeseen,
illan aurinkoon,
juhlayön hämyyn
ja juhannuspäivän pilviseen aamuun.

Hyppelin kukkapuskissa
ja puitten alla,
pellon pientareilla ja heinikossa,
sateessa ja paisteessa
kesän juhlassa.

Susta on tullut kukkakuvaaja,
totesi mies yhtenä päivänä.
Heh heh, tuumasin.
Hm.
Niin joo...
Ja tämä on muuttumassa kukkablogiksi...
Satun kaa kukkapuskissa!

Ruusuisia unia!



5 kommenttia:

Hannele/Omenaminttu kirjoitti...

Mutta tosi kauniitapa ovat kukkakuvasi!!!

kata kirjoitti...

Alimmainen kuva on kuin unesta... ja unisena kahvimukin kera sitä tässä ihastelen ja kesänlämpöiset terveiset lähettelen.

Ninnu kirjoitti...

Juhannusruusut ovat ihania!

Me toimme "meidän maalta" juhannusruusun tänne kotiin muutama vuosi sitten. Unohdimme sen sitten autoon yöksi ilman, että juuret olisivat olleet vedessä tai edes mullassa... Edesmennyt miehen sukulainen sanoi, ettei juhannusruusua pysty tapaamaan. Oikeassa hän oli... Pari kesää ruusu oli noin 4 cm korkunen ja nyt on ainaski 20 cm :-D. Jospa se siitä... :-)

Linnea kirjoitti...

Ei valittamista. Kyllä näitä kukkia katselee - melkein tuoksukin tuntuu. :-)

Satu kirjoitti...

Omenaminttu! Kiitos sinulle!

Kata! Kiitokset, ihania terveisiä! :)

Ninnu! On ne ja kyllä se teidänkin siellä sitkeästi kasvaa! :)

Linnea! No se on lohdullista kuulla! ;)